Korkea verenpaine aiheuttaa vuosittain 10,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa maailmanlaajuisesti. Suomalaisessa aikuisväestössä 2 miljoonalla on kohonnut verenpaine (Käypä hoitosuositus: Kohonnut verenpaine). Noin puolella 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista on kohonnut verenpaine (FinTerveys 2017). Kohonneen verenpaineen kriteerinä pidetään raja-arvoa 140 /90 mmHg (kotimittauksessa 135/85 mmHg) tai lääkehoitoa.
Kohonnut verenpaine on riskitekijä aivohalvauksessa, vakavassa sepelvaltimotautitapauksessa sekä sydämen vajaatoiminnassa. Kohonnut verenpaine voi aiheuttaa kohde-elinvaurioita. Se tarkoittaa sitä, että korkea verenpaine voi vaurioittaa silmiä tai esimerkiksi munuaisia. Keski-iän kohonnut verenpaine on myöhemmällä iällä kognitiivisen eli tiedonkäsittelyn heikentymisen ja muistisairauden ennustetekijä.
Ensin kohonnutta verenpainetta hoidetaan elintapamuutoksilla. Jos se ei riitä tai jos verenpaine on valmiiksi hyvin korkea, aloitetaan lääkehoito. Korkean verenpaineen lääkehoidossa käytetään eri lääkeryhmiä. Näistä yleisimpiä ovat ACE:n estäjät, beetasalpaajat, kalsiumkanavan salpaajat, ATR-salpaajat ja diureetit. Lääkitys aloitetaan yksilöllisesti yleensä yhdellä lääkkeellä ja siihen voidaan tarvittaessa lisätä toisen lääkeaineryhmään kuuluva lääkeaine. On tehokkaampaa yhdistää eri lääkeryhmän lääkeaineita kuin nostaa yhden lääkeryhmän lääkeaineen annosta.
Kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidon tavoitteena on estää kohde-elinvaurioita, vähentää ennenaikaisia sydän- ja verisuonitautitapahtumia ja -kuolemia ja lisätä elinvuosia. Sen vuoksi verenpaineen mittaaminen ja verenpaineen seuranta on tärkeää. Verenpainelääkityksen kontrollointiin kuuluu säännöllinen verikoe seuranta, jolla seurataan suola-arvoja ja munuaisten toimintaa.
Mikäli kaipaat apua tai lisätietoja oman hoitosi tueksi, kysy lisää apteekkimme asiantuntevalta henkilökunnalta.
Lähteet:
Käypä hoitosuositus: Kohonnut verenpaine,
Lääkärin käsikirja: Kohonneen verenpaineen tutkiminen, hoidon aloitus ja lääkkeetön hoito